Ensimmäisenä työnä aamulla varasimme illaksi majoituksen Äänekosken kupeessa sijaitsevalta Hankalan tilalta. Kajakeilla matkaavina rantamökki kuulosti parhaalta.
Pakkasimme märät varusteet kajakkeihin vesisateessa. Aamupalan alkuruoaksi nautimme omenat ja suuntasimme Laukaan satamaan. Satamakahvilassa aamupalaa nauttiessamme rupattelimme paikallisen chucknorriksen kanssa säästä ja tulevasta hallituksesta.
Laukaan kuuluisat kalliomaalaukset tekivät tuulessa ja vesisateessa vaikuksen. Kallioita löytyi, muttei maalauksia. Hieno paikka kuitenkin.
Pääosin matka oli hyvärytmistä lappamista pienillä selillä ja kapeissa ränneissä. Vaihtelua toivat sulut. Sulkujen kupeeseen laskevat kosket toivat kivaa vaihtelua monotoniseen melontaan. Virran tuuppaus ja pyörteet antoivat mahdollisuuden hieman monipuolisempaan melan käyttöön.
Tänään nousimme Kuusan, Kapeenkosken ja Paatelan. Paatelan nosto oli lähes 8 metriä. Kajakki betonikaukalossa tuntui aika pieneltä kun vesimassat velloivat sisään.
Paatela oli ainoa miehitetty sulku. Paatelan valvomosta kontrolloidaan kaikkia Keiteleen kanavan sulkuja.
Erityiskiitos annetaan Paatelan vastaavalle sulkumestarille. Melottuamme sulkuun mestari kävi ylhäältä huutaen pahoittelemassa odotteluamme. Täytön alettua sulkualtaassa velloivat kohtalaiset ees taas pomppivat aallot. Kohina oli kova ja kaiuttimien kautta kanavamestari kehoitti kättä heiluttamalla ilmoittamaan jos juoksutus ja aallot kävisivät liian kovaksi. Näytimme peukkua ymmärryksen merkiksi. Huitomaan emme joutuneet.
Paatelan läpäistyämme olimme meloneet kaikki neljä Keiteleen kanavan ylintä sulkua. Yhdesäsäkään sulussa ei ollut kertaakaan meidän lisäksemme ketään muuta. Yhteenkään sulkuun emme nähneet kenenkkään odottavan tullessamme ulos. Aikamoista ylellisyyttä aukoa sulkuja narusta vetämällä kahdella kajakilla.
Voi ziisus mitä haaskausta Suolahhdella harastetaan. Ilmeisesti kunta on kaavoittanut Paatelan jälkeiseen mäenrinteeseen äveriäitten asuinalueen. Suolahden pienimunaisimman miehen talossa oli kaksi siipeä. Se pienempi oli kaksisikerroksinen noin 200 neliöinen. Päärakennus oli pömpöösi 550 neliön hämmästys. Rakennukselta laskeutui rantaan porras-polkuyhdisstelmä, joka oli reunustettu kotka- ja enkelipatsain sekä ryyditetty suihkulähtein. Kelpaa siinä katsellä 200 metrin päässä siintävää ryteikköistä vastarantaa.
Toisin oli matkan päässä. Hankalan tila Äänesselän rannalla avautui kauniisti jo selälle. Hienosti hoidettu iso piha helpotti navigointia. Haimme mökin avaimen, purimme kajakkien sisällön mökkiin, kävimme suihkussa ja istuimme ruokapöytään syömään pihviä. Kaikkeen edellä mainittuun kului aikaa 45 minuuttia siitä kun kajakkien kokat kohahtivat rantaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti